1. Mitä haittaa D-vitamiinin puutoksesta on?
Kalkin imeytyminen suolistosta heikkenee ja se johtaa hitaasti luukatoon eli osteoporoosiin, pahimmillaan luun pehmenemistautiin eli osteomalasiaan tai lapsilla riisitautiin. Näiden lisäksi D-vitamiinin puutoksen on todettu lisäävän riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin. Ikääntyvillä lihaksiston heikkous on usein yhteydessä D-vitamiinin puutokseen.
2. Milloin auringosta saa riittävästi D-vitamiinia?
Jos kevät ja kesä ovat kohtuullisen aurinkoisia, d-vitamiinia saa auringosta toukokuusta elokuun loppuun. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen ja sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.
Talvi-aurinko ei ole riittävää D-vitamiinin muodostukselle. Maaliskuussa suomalaisten D-vitamiinipitoisuus on alhaisimmillaan.
3. Onko D-vitamiininmuodostuksen kannalta väliä mihin aikaan päivästä auringossa oleskelee?
Paras aika D-vitamiinin muodostuksen kannalta on keskipäivän aikaan. Aamuauringosta saa pääasiallisesti UVA-säteilyä, joka ei edesauta D-vitamiinin muodostusta. Aurinkoa ei tarvitse suoranaisesti ottaa, vaan n. 15-20 min puuhailu auringossa T-paidassa ja shortseissa, ilman, että iho alkaa punoittaa, on sopiva määrä.
Oleellista on olla tämä aika auringossa ilman aurinkovoiteita, sillä niiden käyttö heikentää tai estää iholla tapahtuvan D-vitamiinisynteesiä. Parinkymmenen minuutin jälkeen voi iholle lisätä aurinkovoidetta, jos ulkoilua haluaa jatkaa.
4. Mistä ruoka-aineista saa eniten D-vitamiinia?
Rasvaisessa kalassa (esim. lohi, silakka, muikku, kuha) on eniten D-vitamiinia. Myös kananmunan keltuaisessa on jonkin verran D-vitamiinia. Vuodesta 2003 alkaen maitotaloustuotteiden ja ravintorasvojen D-vitamiinipitoisuutta on lisätty.
Jos nauttii 2-3 kala-ateriaa viikossa sekä päivittäin 2-3 lasia D-vitaminoitua maitoa ja käyttää leivän päällä D-vitaminoitua levitettä, saa suositusten mukaisen annoksen D-vitamiinia päivittäin. Käytännössä ravinnosta saadaan harvoin riittävästi D-vitamiinia, etenkään talviaikaan.
5. Imeytyykö D-vitamiinivalmisteista saatu D-vitamiini yhtä hyvin kuin ruoasta saatu?
Kyllä. D-vitamiini muuntuu suolistossa aktiiviseksi D-vitamiinin muodoksi samalla tavalla riippumatta siitä, tuleeko D-vitamiini elimistöön ruoasta vai D-vitamiinilisistä. Tämä on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa.
6. Nostaako D3-vitamiini D2-vitamiinia paremmin elimistön D-vitamiinipitoisuutta?
Aiheesta on tehty vuonna 2008 uusin laaja-alainen tutkimus. Tämä aiemmat tutkimuksetkin käsittävä meta-analyysi osoittaa, että molemmat D-vitamiinityypit imeytyvät hyvin suolistosta. D2-vitamiini nostaa seerumin D-vitamiinipitoisuuden yhtä tehokkaasti kuin D3-vitamiini käytettäessä normaaleja päiväannoksia. Ainoat tilastollisesti merkittävät erot D3-vitamiinin hyväksi ilmenivät käytettäessä erittäin suuria, kerran kuukaudessa annettavia D-vitamiiniannoksia.
7. Muodostuuko solariumissa elimistööni D-vitamiinia?
Ei. Solariumista puuttuvat D-vitamiinia tuottavat UVB-säteet. Solarium saattaa jopa tuhota elimistön D-vitamiinia.
8. Kuinka kauan kesäauringon tai talvella etelänloman jälkeen saadut D-vitamiinivarastot riittävät?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini eli se varastoituu elimistössä rasvakudokseen. Kesällä auringosta saatu tai talven etelänlomalla varastoitu D-vitamiini riittää n. 2 kuukauden ajaksi.
9. Miksi pienet lapset tarvitsevat aikuisia enemmän D-vitamiinia?
Kasvuiässä on tärkeää turvata riittävä D-vitamiinin saanti luuston oikean kasvun ja kehityksen vuoksi. Luuaineksen määrää ei voi enää kasvukauden jälkeen lisätä, vaan vaikutukset ovat pysyviä. Myös ikääntyvät tarvitsevat muita enemmän D-vitamiinia, koska elimistön vaste D-vitamiinille laskee ikääntymisen myötä, samoin kuin D-vitamiinin imeytyminen suolistosta.
10. Voiko D-vitamiinia saada liikaa?
Auringosta ei voi koskaan saada liikaa D-vitamiinia. Varastoituaan riittävästi D-vitamiinia elimistö reagoi yksinkertaisesti lopettamalla D-vitamiinin tuotannon. Siksi liika auringonotto on tarpeetonta.
D-vitamiinin yliannostus ravinnon tai lisien kautta on erittäin harvinaista. Lapset reagoivat D-vitamiinille aikuisia herkemmin, joten suurinta sallittua päiväannosta (25 µg) ei tulisi ylittää. Aikuisilla suurimpana sallittuna päiväannoksena pidetään 50 µg:a. Ruoasta, auringosta ja D-vitamiinilisistä saatu yhteisvaikutus on turvallinen, kun muistaa tarkkailla, ettei ruoasta ja D-vitamiinilisistä saa näitä ohjearvoja ylittävää määrää D-vitamiinia.