Suomen pohjoisen sijainnin takia lähes kaikki Suomessa asuvat tarvitsevat erillistä D-vitamiinilisää ainakin talviaikaan. Maidon ja ravintorasvojen D-vitaminointi on parantanut D-vitamiinin saantia ja poistanut pahimpia puutostiloja, mutta harva saa silti pelkästä ravinnosta tarvitsemaansa määrää D-vitamiinia. Erittäin harva suomalainen syö esimerkiksi säännöllisesti kalaa 2-3 kertaa viikossa. Henkilöiden, jotka eivät käytä lainkaan kalaa tai maitotaloustuotteita, tulisi nauttia D-vitamiinilisiä ympäri vuoden.
Moni luottaa kesäauringon hoitavan D-vitamiinivarastojen täyttämisen, mutta aurinkoisenkin kesän jälkeen elimistön D-vitamiinitasot eivät välttämättä ole korkeat ja parhaimmillaankin ne riittävät vain muutamaksi kuukaudeksi.
Runsas aurinkosuojavoiteiden käyttö tai auringon välttely haittavaikutusten pelossa verottaa myös kesäauringosta saatavan D-vitamiinin muodostusta. Samoin nykyajan sisätiloihin keskittyvä elämäntyyli pitkine työpäivineen ja sisätiloihin keskittyneine harrastuksineen vaikeuttaa luonnollista D-vitamiinin saantia auringosta. Lapset ulkoilevat aiempaa vähemmän ja usein myös vanhempi väestö oleskelee paljolti sisätiloissa.
Vauvaiässä D-vitamiinin saannista huolehditaan useimmiten esimerkillisesti, mutta heti kolmen ikävuoden jälkeen on havaittu D-vitamiinin säännöllisen saannin heikentyvän. Suomalaisilla nuorilla on tutkimuksissa mitattu matalia D-vitamiinitasoja, ja sama trendi on leimannut myös aikuisväestöä. Monet vähän ulkoilevista vanhuksista ja laitospotilaista kärsivät vakavasta D-vitamiinin puutoksesta. Kaiken kaikkiaan jopa 40% suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta erityisesti talvi-aikaan.