Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa. D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy paremmin elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä. Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen, mutta lisätutkimuksia tarvitaan syy-yhteyden varmentamiseksi.
