D2- ja D3-vitamiinien erona on se, että D2 eli ergokalsiferoli on kasviperäinen eikä elimistö pysty sitä itse valmistamaan. Iholla puolestaan muodostuu D3-vitamiinin eli kolekalsiferolin esiastetta. Auringon valon ja lämmön vaikutuksesta se aktivoituu ja muuntuu elimistössä D3-vitamiiniksi.
Ravinnosta saatava D3-vitamiini eli kolekalsiferoli on aina eläinperäistä: D3-vitamiinia ei ole kasviksissa eikä sienissä.
Ravinnosta elimistöön tulee sekä D2- tai D3-vitamiinia. Sekä ihossa syntynyt että suolistosta imeytynyt D-vitamiini muuntuu elimistössä biologisesti aktiiviseen 1,25(OH)2D-vitamiinimuotoon kahden reaktion, hydroksylaation, kautta, joista ensimmäinen tapahtuu maksassa ja toinen munuaisissa.
D-vitamiini muuttuu maksassa ensin kalsidioliksi, eli ns. inaktiiviseksi D-vitamiiniksi ja edelleen munuaisissa kalsitrioliksi eli biologisesti aktiiviseksi D-vitamiinin muodoksi. D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolisto, jossa se lisää sekä kalkin että fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle sen tärkeiden rakennusaineiden saannin.
D2- ja D3-vitamiinien imeytyminen
Tiedepiireissä on käyty runsaasti keskustelua siitä, imeytyykö D3-vitamiini paremmin ja pitääkö se seerumin D-vitamiinipitoisuuden pidempään korkeampana kuin D2-vitamiini. Täysin yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, sillä esimerkiksi tutkimuksissa käytetyt mittausmenetelmät ja vitamiinien annostelu eroavat toisistaan.
Uusimmissa tutkimuksissa D2-vitamiinin on kuitenkin havaittu nostavan seerumin D-vitamiinipitoisuutta yhtä hyvin kuin D3-vitamiininkin.
Tutkimuksessa raportoitu, ainoa tilastollisesti merkittävä ero liittyi D-vitamiinitason ylläpitoon, kun annostelu perustui kerralla annettavaan korkeaan annokseen (50 000 IU = 1250µg).
Normaalissa D-vitamiinin käytössä tavallisella kuluttajalla on kuitenkin kyse päivittäin otettavasta, tasaisesta D-vitamiinimäärästä. Tällaisessa annostelussa havaittiin molempien, sekä D2- että D3-vitamiinien nostavan seerumin D-vitamiinipitoisuuden yhtä nopeasti samalle tasolle.
D2-vitamiinin imeytymistä elimistöön ei voi mitenkään kyseenalaistaa, sillä useissa mittaustutkimuksissa se on osoittanut nostavansa samalla annoksella seerumin D-vitamiinipitoisuutta yhtä hyvin kuin D3-vitamiinikin. D2-vitamiinin avulla on myös vuosikymmeniä kyetty menestyksellisesti torjumaan riisitautia ja nostamaan seerumin D-vitamiinipitoisuutta sekä pikkulapsilla että aikuisilla.