D-vitamiinin merkitystä on tutkittu I- ja II-tyypin diabeteksessa, joissa sen on todettu vaikuttavan insuliinin eritykseen. On mahdollista, että yksi diabeteksen riskiä lisäävä ympäristötekijä on D-vitamiinin puutos joko raskauden aikana tai varhaislapsuudessa. D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon vaikutuksesta ja sitä saadaan myös ravinnosta. Suomen olosuhteissa D-vitamiinin saanti on usein liian vähäistä.
Useiden geenien koodaamat proteiinit elimistössä osallistuvat D-vitamiinin kuljetukseen ja toimintaan. Näiden geenien toiminnassa ja tehokkuudessa on perinnöllisiä eroja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka hyvin elimistö pystyy hyödyntämään D-vitamiinia ja siten mahdollisesti diabeteksen perinnölliseen alttiuteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. Kansanterveyslaitos) tutkii yhdessä Helsingin yliopiston kanssa D-vitamiinin ja tyypin 1 diabeteksen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa yritetään selvittää, onko äidin veren D-vitamiinipitoisuudella raskauden aikana yhteyttä siihen, sairastuuko lapsi tyypin 1 diabetekseen.
Lue lisääD-vitamiini ja tyypin 1 diabetes -tutkimuksessa yritetään selvittää, onko äidin veren D-vitamiinipitoisuudella raskauden aikana yhteyttä siihen, sairastuuko lapsi tyypin 1 diabetekseen. Äidin veren D-vitamiinipitoisuus mitataan raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana äitiysneuvolassa otetusta verinäytteestä. Suomessa otetaan verinäyte kaikilta raskaana olevilta naisilta ja sitä säilytetään Kansanterveyslaitoksen neuvolaserologian laboratoriossa Oulussa. Tutkimukseen osallistuville diabeetikoille lähetetään myös kyselylomake, jolla pyritään selvittämään D-vitamiinin saantia varhaislapsuudessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan D-vitamiinireseptorigeenin sekä joidenkin muiden perintötekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen. Osallistujia pyydetään antamaan sylkinäyte, josta perintötekijöitä voidaan tutkia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. Kansanterveyslaitos) toteuttaa tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston Kalsiumtutkimusyksikön kanssa. Tutkittavana ovat suomalaiset vuonna 1994 ja sen jälkeen syntyneet tyypin 1 diabetekseen sairastuneet henkilöt, heidän perheenjäsenensä sekä terveet vertailuhenkilöt perheineen. Yhteensä tähän tutkimukseen kutsutaan mukaan n. 5200 henkilöä eri puolilta Suomea.